Lakean Kaarnamo

YLA2, SLA-I

© Jenny K - kopiointi kielletty!

Perustiedot

Virallinen nimi	Lakean Kaarnamo	Rotu, Sukupuoli	Suomenhevonen, ori
Syntymäaika	17.12.2010	Väri ja merkit	voikko
Säkäkorkeus	149cm	Omistaja	Katvusto
Rekisterinumero	VH11-018-0121	Kasvattaja	Virtuaalitalli Lakea, Jenny K
Koulutustaso	Vaativa B, 120cm	Painottuu	koulu & kenttäratsastus

Meriitit
YLA2, 34+37+19+35, Huhtikuun 2011 Yleislaatuarvostelussa
SLA-I, 14+25+18+20+15 Syys-lokakuun 2011 Suomenhevoslaatuarvostelussa, rakennekommentit päiväkirjassa

Match Showt & Näyttelyt
28.12.2010 MSY Match Show, Team K&T, varsat kaikista roduista, PUN
31.12.2010 Match Show, Talli Silver, varsat kaikista roduista, PUN
02.01.2011 NJ Näyttelyt, Ruismäki, 00/00
20.07.2011 NJ Näyttelyt, Katvusto, LVK5, KUMA, JS

Ikääntyminen

1 vuotta - 16.01.2011 2 vuotta - 15.02.2011 3 vuotta - 17.03.2011 4 vuotta - 16.04.2011 5 vuotta - 16.05.2011

6 vuotta - 15.06.2011 7 vuotta - 15.07.2011 8 vuotta - 14.08.2011 9 vuotta - 13.09.2011 10 vuotta - 13.10.2011

11 vuotta - 12.11.2011 12 vuotta - 12.12.2011 13 vuotta - 11.01.2012 14 vuotta - 10.02.2012 15 vuotta - 11.03.2012

16 vuotta - 10.04.2012 17 vuotta - 10.05.2012 18 vuotta - 09.06.2012 19 vuotta - 09.07.2012 20 vuotta - 08.08.2012

21 vuotta - 07.09.2012 22 vuotta - 07.10.2012 23 vuotta - 06.11.2012 24 vuotta - 06.12.2012

Luonne

"Tuu mun luo! Oon Lakean Kaarnamo sulle, mutta jos oot tamma niin kutsu vaa Joonakseks. Mä oon hullu paha poika, mä nautin vaan laiskottelusta ja syömisestä. Aina välil tekis mieli fudaa jotai, ku mun olis pakko liikkuu ja totella seläs istuvaa tyyppii. Hitto ne on taitavia, ne onnistuu usein ja on pakko alentuu tottelee, nyt mun uusin juoni olis saada ne pois mun seläst! Nyt mu omistaja kuvailee mua sulle, älä usko mitä se sanoo.."

Joonas on melkoisen vinha pieni suomenhevosori. Tämän kanssa saa varoa, tuntuu että ori olisi kujelluksien mestari ja rakastaisi ennen kaikkea karkailua ja kiusantekoa. Siltikin ajan ja vaivan kanssa löydät tästä orista itsellesi ystävän, se osaa olla nöyrempikin kuin mitä esittää. Pitää osaa vaatia ja pitää osata vaatia, tai muuten se vetää sinut perässäsi, kun se koittaa pyrkiä omille reiteilleen! Sydämeni jouluna valloittanut pikkuvarsa on jo iso hevonen, jonka toivoisin selviävän vahvana yksilönä läpi elämän. Vaikkakin aivotoiminnalta voisi aina toivoa vähän enemmän kuin mitä se on.

Olen huomannut, että hoitotilanteissa Joonas viihtyy parhaiten, kun on käsittely maasta kyseessä. Se nauttii jokaisesta harjanvedosta, mutta inhoaa jos aletaan kovilla suilla putsaamaan massua. Se on herkkä! Pitää harjata tunteella myötäkarvaan ja varmistaa, että on puhdasta, hevonen kärsii yllättävän paljon jossei sitä puhdisteta kunnolla. Pää on myös vähän herkkä alue, mutta suostuu melko helposti antamaan senkin alas ja vähän mulkoilee isoilla silmillään, muttei lainkaan niin, että tarvitsisi pelätä. Ainoa asia, mitä saa pelätä vähintäänkin karsinassa, on karkailu. Joonas kannattaa aina sitoa kiinni ja mieluusti liikutustilanteissa olisi aina joku toinen työntekijä lähettyvillä, jos ori sattuukin hippaleikkisille. Harvemmin Joonas enää riehaantuu, se on rauhoittunut vähäsen aiemmasta. Varustaminen on helppoa, se ei paljoakaan hätkähdä suojien laitosta, mutta kun satula laitetaan selkään se saattaa kävellä taakse, eteen, sivulle. Se pelkää vähän satulavyötä, sillä meillä ei ole nuoruudessa ollut kaikista helpointa tämä ratsailla oleminen, kuitenkin suostuu yhteistyöhön ja antaa lopulta kiristää vyön kiinni. Kuolaimetkin ottaa nätisti suuhun, tykkää kyllä erityisesti talvisin, että ne lämmitettäisiin ennen suuhun laittamista. Tappelua ei juurikaan tarvitse käydä missään muussa, kuin niskaremmin saamisesta korvien taakse.

Ratsaille nousu on ehkä suurin kulmakivi Joonaksen kanssa, se ei oikein pysyisi paikallaan. Pyydä jotain pitämään orista kiinni mieluusti aina kun nouset selkään, se saattaa lähteä peruuttamaan hurjaa vauhtia taaksepäin. Turvallisuussyistä näin on paras. Joonas kannattaa ratsastaa tallilta kentälle tai maneesiin, näin kontrollointi on helpompaa, sillä Joonas ei ainakaan heti ensimmäisenä ole juoksemassa alta. Hallinta selästä on melko helppoa, se tykkää kiemurrella ja on melko veltto ohjasavuille ja sisäpohkeelle. Orin kanssa saakin työskennellä olan takaa, että se kulkisi suoraan, sen jälkeen tarvitaan paljon kärsivällisyyttä askeleen pidentämiseen. Joonas laahaa mieluusti jalkoja maata pitkin, jokaisessa askellajissa, helposti hevonen kompastuu ja ori muutenkin venyttää kaulaa alaspäin. Sillä ei oikein meinaa tasapaino pitää, se kompastelee helposti, mutta pysyy vielä toistaiseksi pystyssä. Tarvitset monen ihmisen suorituskyvyn tämän herran kanssa, sillä se ei anna mitään ilmaiseksi.. se ei meinaa jaksaa kiertää kulmista, koittaa oikoa etenkin lyhyillä sivuilla ja tahtoisi mennä omia reittejään mitä mieluiten.

Joonas on kuitenkin täydellinen kone, se on edestä melko tukevan kokoinen pieneksi hevoseksi, mutta se osaa kuitenkin kouluratsastuksen oppien mukaista liikehdintää. Normaalisti saat ympyröillä ja kaarevilla urilla asettelun ja taivuttelun kanssa helpommin Joonasta rentoutumaan, ja kun istut satulaan ja annat liikkeen edetä, oletkin yllättäen erittäin tyytyväinen tilanteeseen. Joonas on luultavasti jo tiputtamassa päätään melko ryhdikkääseen peräänantoon, mutta ottaa vielä vähän tukea ohjasta. Joonas onnistuu helposti tekemään käynnistä siirtymisen siistiin raviin tai laukkaan, kunhan ollaan lämmitelty hevonen hereille. Ori ei ihan laukasta kuitenkaan pysähdy heti, siihen tarvitaan muutama raviaskel. Ravista ori onnistuu pysähtymään melkoisen hyvin suoraan, käynnissä pitää olla tarkka pidätyksen kanssa, sillä Joonas jää silloin helpoiten vetämään vastaan kun on hidas askellaji alla. Loppujen lopulta saa työskennellä paljon enemmän jos tekee esimerkiksi pohkeenväistöä käynnissä, kuin ravissa. Suurin ongelma tässä on se, että ravi liikkuu eteenpäin - käynti ei, saisi kokoajan muistuttaa! Joonaksen kanssa avo- ja sulku on siis taivutusväistöä, joka näyttää epämääräiseltä kääntymiseltä useiten, ori on vähän huono astumaan näitä askelia, sillä tuntuu ettei lihaksisto kestä ja ori on nopeasti sekaisin jaloistaan. Pitää harjoitella tarkkaan ja koittaa vain rentoutua ja yrittää aina parhaansa kun on selässä. Joonaskin tekee niin, usein myös silloinkin kun ei huvittaisi. Kaarevat urat, voltit ja ympyrät sekä suunnanvaihdokset menee hyvin muodossa missä vain, sillä Joonas on melko luottavainen, eikä se ennakoi juuri ollenkaan. Orin kanssa pitää olla tarkka, kun tehdään lisättyä askellajia. Se lähtee helposti seuraavalle asteelle tai välillä se ottaa innoistuksessa pienen spurtin, pitää siis muistaa ratsastaa myös pidätteitä. Välillä käy niin, että hevonen vain lähtee alta silloin kun takajalat tekevät enemmän kuin etujalat. Loppujen lopulta orilla on mainio pyörivä laukka, joka on vähän liitävä, ori nojaa helposti vähän taaksepäin ja nostaa päätä ylemmäs, jolloin pitää koittaa olla pehmeä kädellä kun antaa pidätteitä. Hyvin nopeasti tällöinkin Joonas laskee päätä alas ja alkaa taas jatkamaan työskentelyä ja ottaa avut vastaan. Vastalaukka ja laukahvaihdokset ovat asia, jonka Joonas osaa melkoisen hyvin, kunhan on vain selvä jaloista niin sekin sujuu. Pitää muistaa antaa apuja tarvittavan usein, ettei tiputa raviin tai vaihdeta väärää laukkaa kesken tehtävän.

Sukutaulu

i. Antin Velmu sh, 158cm, rautias YLA2, SLA-I	ii. Vekkuli sh, 158cm, rautias	iii. Summeri
		iie. Henriikka
	ie. Vilmiina sh, 155cm, rautias	iei. Klaus
		iee. Priitta
e. Kanervan Riimittelijä sh, 159cm, voikko YLA2	ei. Elämänilo sh, 156cm, voikko	eii. Jepsaus
		eie. Ilomieli
	ee. Lentävä Suvituuli sph, 142cm, rautias	eei. Tulen Lentäjä
		eee. Suvi

Jälkeläiset
Joonas on tarjolla jalostukseen itsensä tasoisille ja kokoisille sekä näköisille suomalaisille tammoille. Odotamme tammoilta siistejä sivuja sekä yhtälaista menestystä nyt tai tulevaisuudessa kilpailuiden kanssa. Jos kiinostaa, yhteyttä osoitteeseen: virtuaali_katri@luukku.com. Toivomme kaikkien Joonaksen jälkeläisten saavan pitkän ja tavoitteellisen elämän.

s. 25.06.2011, sph-o. Kaarnamalja KAT, e. Sesilja HUI YLA2, KTK-III
s. 14.08.2011, sh-t. Steekin Kaarna-Vilma, e. Koistilan Viska
s. 15.09.2011 sph-t. Sulotar KAT, e. Rohmulan Rosvotar
s. 15.01.2012 sh-t. Namuliini KISS, e. VIR MVA Ch Platinamuru KISS KTK-II

Sukuselvitys

i. Antin Velmu Nemo on eroava isänsä luonteenpiirteisiin ja kaikintavoin yhtenäisyyteen ulkonäön mukaan. Velmu on jalo kouluratsu, jolla on 65 KRJ alaista kouluratsastussijoitusta ja on vielä lisäksi hyvin menestynyt työhevonen, puhumattakaan kilpailukokemuksesta epävirallisissakin kilpailuissa. Velmu on ansainnut paikkansa omistajansa syleilyssä, se on yhteistyöhaluinen ja helppo käsitellä, ori on ryhdikäs, se on edistynyt kouluratsuna paljon ja on erittäin helppo hallita, sillä Velmu kantaa itsensä pyöreästi muodossa erittäin kiltisti kun vain yhteistyönhalu löytyy ensialkuun. Velmu on melko varmajalkainen ratsu talliympäristössä, eli maneesissa tai kentillä, yleisestikin muiden hevosten seurassa. Muutemmin yksinäisyydessään ori on melko herkkä ja tuntuu kylvävän pelkoa pienistäkin asioista. Orilla on jo neljä tammavarsaa ja yksi orivarsa, joista moni on jo menestyneempi ja vanhempi kuin Nemo. Toivoenkin, että saadaan Nemosta sitten vähän vanhempana melkein yhtä rauhallinen kuin isästään, kun vauhtia riittämiin varsaiässä ainakin.

ii. Vekkuli on periyttänyt värinsä ja ulkomutonsa pojalleen Antin Velmulle. Isä ja poika ovat, kuin kaksi marjaa. Väriltään rautiaita ja säkäkorkeudeltaan 158 centtimetrisiä. Molemmilla päänmerkkinä läsi. Isän vasemman takajalan vuohisskukka, ei poikaan sentään siirtynyt, joten se toimikoot tuntomerkkinä, joista parivaljakon tunnistaa toisistaan. Isä ei ole ollut mitenkään nimekäs ori, mutta omasi komean ryhdikkään ulkomuodon, joten omistaja tahtoi hevosestaan edes yhden jälkeläisen kantamaan suvussaan Vekkulin nimeä. Vekkuli oli sangen lupsakka tapaus, eikä virta noussut päähän vaikka lähinnä pihan koristeena eleli ja vain aina silloin tällöin tekivät omistajansa kanssa yhteisiä maastolenkkejä. Myös kärryjen vetäminen oli mielekästä. Välillä poika koristeltiin komiaksi ja se pääsi vetämän hääkiesejä. Vekkuli asusti pihapiirissä, joka oli, kuin suoraan vanhasta maalaismuseosta. Hyvin hoidettu piha ja näyttävä hevosaitaus tehty heinäseipäistä. Vekkulin rauhallinen luonne johtui varmaan juuri siitä, että sillä oli vain ihmisiä seurana. Ori menehtyi vasta viisitoistavuotiaana laihduttuaan rutkasti ja menettäen voimansa. Lääkäri totesi poisnukkumisen syyksi aivokasvaimen.

iii. Summeri oli ravipoika ja sangen hyvin menestynyt sellainen. Ori keräsi mainetta ja mammonaa voittamalla useita lähtöjä ja starttaamalla yli sadassa viidessäkymmenessä lähdössä. Parhaimmat tulokset olivat kolmassija kuniinkuunraveissa ja suurmestaruuden voitto. Summeri oli väriltään rautias ja säkäkorkeudeltaan 158cm. Kantakirjauksessa ori on palkittu ensimmäisellä palkinnolla. Myöhemmällä iällä Summerille puhkesi lievä kesäihottuma, jonka seurauksena jalostussuosio romahti. Kesäihottuma voi olla periytyvä ominaisuus. Jälkeläisiä syntyi kuitenkin parisenkymmentä. Perusluonteeltaan varma ja rehellinen ihmistä kohtaan, mutta selvä orimaisuuskin aina ilmassa.

iie. Henriika oli nätti, pienehkö ja sirpakka 150cm tummanpunarautias tamma. Päätä kortisti tuuhean etutukan alta iso tähti ja iso kuonopilkku. Tamma asusteli nuoruuden ravitallilla ja ravihevosta hänestä olisi tahdottu, mutta kilpailuviettiä ei tarpeeksi löytynyt. Uusi koti löytyi pienestä yksityistallista, jossa hyvä luonteinen Henriikka totutteli ratsastajaan selässä ja ratsun alkeita. Tähän hommaan tamma tuntui sopivan paremmin. Omistajan kiinnostus ja haaveet alkoivat kuitenkin pian suuntautumaan isoimmille kilpakentille ja hän osti itselleen Saksasta tuodun estepuoliverisen. Tyhjänpalttina ei hän Henriikkaa halunnut pitää, vaan myi sen läheiselle vaellustallille, jossa asusteli vain suomenhevosia. Peloton ja varmajalkainen neiti sai monen vaeltajan hyvälle tuuleelle ja tämän selkään uskalsi melko aloittelijankin laittaa. Jälkeläisiä varsoi vain yhden.

ie. Vilmiina on 155cm rautias tamma, joka asustelee yksityisenä hevosena ratsastuskoulussa. Tamma varttui varsasta isoksi hevoseksi hevosopistolla ja toimi opiston oppilaiden koekappaleena. Ratsastuskoulun tuntihevosiin kyllästynyt nainen, kaipasi hieman haastetta ja osti Vilmiinan hevosopistolta itselleen. Häntä kiinnosti valmentautuminen ja kilpaileminen ja siihen tämän ratsastuskoulun puitteet antoivat hyvän mahdollisuuden. Parivaljakko kehittyi yhdessä ja kilpailivat jo pian aluetasolla Helppo A luokissa. Muutama startti löytyy jopa Vaativa B:stä. Oman tallin estekilpailuissakin on heidät pikkuluokissa nähty pyörähtävän, mutta omistajan estekammo ei antanut myöden startata muualla ja isoimmissa luokissa. Vilmasta olisi varmasti siihenkin touhuun ollut. Vauvakuume iski ja niin sai Antin velmu alkunsa. Ennen varsatouhuja tamma pääsi pukumiesten eteen arvioitavaksi ja mittailtavaksi ja tulokseksi antoivat KTK II palkinnon. Kantakirjalausunnossa mainitaan tammasta seuraavasti: hyvä ja kaunis rotunsa edustaja, luonne 9, liikkeet 8.

iei. Klaus on Hevosopiston esteorhi, joka ei pienestä pelästy. Väriltään Klaus on tummanrautias ja säkäkorkeudeltaan 158cm. Se on suorastaan intohimoinen hyppääjä ja omaa hyvän tekniikan. Tämän kanssa hyppääminen onkin erityisen miellyttävää, kun missään vaiheessa sitä ei tarvitse pakottaa siihen touhuun, eikä tarvitse pelätä kieltäytymisiä. Maastoesteet ovat erityistä herkkua, mutta kuumenee näille vähän turhankin liikaa. Ei se kouluominaisuksiltakaan mitenkään paha ole, eli taidot yltävät Helppo A:han saakka. Ratana ylittää jopa 120cm esteet, mutta kilpailuissa kilpaillut metrin ja 110cm luokissa. Yleisesti Klaus on luonteeltaan kiltti, mutta pörhäkkä. Taluttaessa miehiset voimat saattaisivat välillä olla tarpeelliset. Jälkeläisiä Klaussilla on kymmenkunta.

iee. Priitta on myöskin opiston tamma. Se on alunperin kotoisin Pohjois Suomesta, mutta muutti kuusi vuotiaana omistajansa kanssa opiston tuntumaan etelämmäksi. Omistajalle puhkesi hevosallergia, joten hevosen omistujuus siirtyi opiston nimiin. Tamma on koulupainotteinen ja sen kanssa on kilpailtu lähinnä Helppo B - Helppo A luokissa mukavin tuloksin. Se on taitava ja hyvin yhteistyöhaluinen. Opilaiden kassa kierrellyt myöskin jonkin verran näyttelyitä ja saavuttanut Champion arvonimen ja päässyt kantakirjaan toisella palkinnolla. Tämän rautiaan tamman tuntomerkkinä on pieni pyrstötähti otsassa. Säkäkorkeutta löytyy 151cm. Priitta on myös varsonut Vilmiinan lisäksi toisenkin tammavarsan, mutta tämä menehtyi vuodenikäisenä, jonkin näköiseen levinneseen tulehdukseen.

e. Kanervan Riimittelijä on voikko, tasan tarkalleen 159cm korkea suomenhevostamma, Riitua kuvataan rauhalliseksi sydämmien valloittajaksi, joka pystyy kyllä yllättämään formulakuskitkin! Iäkäs tamma on kokenut huiman kilpailu-uran, jolla on saavuttanut monta sijoitusta niin jaoksien alaisissa, kuin myös varmasti epävirallisissa kilpailuissa. Riimittelijä on melkoinen taituri, se on aikamoinen tonttu touhuamaan omiansa, mutta pystyy keskittymään tiukan paikan tullen. Neiti on melko energinen muita hevosia kohtaan ja on aina tallissa kuin tarhassa, tekemässä tuttavuutta uusien ja vanhojen hevosten kanssa. Riimittelijää voisi kuvata hyvin menestyneeksi kouluratsuksi, sillä luonteenpiirteet antavat Ritusta vähän turhankin kipakan ratsun, mutta se kuitenkin antaa vastalahjaksi sinullekin palkkion, kun on ensin saanut vähän päästellä vauhteja. Ritun saavutuksia ovat mm. 31 KRJ alaista kilpailusijoitusta, noin Helppo B-A tasoisissa kouluratsastusluokissa, lisäksi tamma on kerran sijoittunut ERJ alaisissa esteratsastuskilpailuissa, tammalla ei ole harrasteltu pahemmin kilparatsastusta muissa lajeissa. Tammalla oli jo ennestään 4 jälkeläistä, yksi tamma ja kaksi oria, toivomme, että pääsemme Nemon kanssa puolisisarusten rinnoille!

ei. Elämänilo nimenä ei aivan kuvaa tämän voikon orin luonnetta. Epiksi kutsuttu ori asustelee Etelä-Suomessa lämminverisiä täynnä olevassa ravitallissa. 156cm Eppi itse ei kuitenkaan ole ravuri, vaikka kärryjäkin ihan mielellään maastolenkeillä perässään veteleekin. Ravitallin omistajan vaimo on ostanut Epin itselleen kilparatsuksi. Perusluonteeltaan juro ja ilmeeltään korvat aina takaraivossa uhoavasti luimussa. Omaa kuitenkin hyvät kouluratsun ominaisuudet ja itsekkin tästä touhusta pitää. Kouluradalla persoonasta kuoriutuu aivan uusi hevonen. Epi ei nuoruudessaan aivan parhaita lähtökohtia elämälleen saannut, joten vaatii nyt vanhempana säännöllisiä rutiineja ja tuttuja ihmisiä ympärilleen. Ori omaa terveen ja vankan rakenteen, mutta notkeuttakin löytyy. Kouluratsastuksessa kilpaillut lähinnä Helppo B ja Helppo A:ta, mutta muutama sijoitus löytyy Vaativa B:n puoleltakin. Kouluratsastuksen laatuarvostelussa palkittu toisella palkinnolla. Jälkeläisiä kaksi kappaletta.

eii. Jepsaus omaa hauskan nimen ja varsin hauska tapaus olikin. Väriltään ruunikko ja säkäkorkeudeltaan 156cm. Oria kutsuttiin viimeisessä kodissaan Sauliksi. Sauli lopetettiin 18 vuotiaana pitkän sairasloman päätteeksi. Jalkavaivalle ei selvää diagnoosia ja hoitoa löytynyt ja oli parempi päästää ori kivuistaan. Mahtava luonteinen, joka osasi peroonallaan hurmata. Koti vaihtui useamman kerran, mutta viimeisimmän ja pisimmän ajan vietti yksityistallissa hevosruunan, lammaslauman, pupujoukon ja pässin seurassa. Sauli teki näyttävästi hääajelukeikkoja ja talviriehoissa veti rekiajeluja. Sauli toimi myös omistajansa harrasteratsuna ja opettelivat yhdessä kouluratsastuksen saloja.

eie. Ilomieli asusteli elämänsä heikoissa olosuhteissa. Kaunis vaaleanrautias 151cm tamma vietti aikansa laiduntaen ja tarhaten. Vähäisestä käsittelystä huolimatta oli ihmisystävällinen ja nöyrä. Omistaja huolehti perustarpeet, muutta siihen se jäikin. Vuoleminen tältä sentään onnistui. Illalla sisälle ja aamulla ulos. Muutaman kerran on ratsastajaa kantanut selässään eikä tästä pahemmin ole välittänyt, mutta kärryjen vetäminen jäi huonommaksi kokeiluksi. Jälkeläisiä varsonut kymmenkunta.

ee. Lentävä Suvituuli on 142cm pientyypin edustaja, joka on väritykseltään rautias. Päätä koristaa tähti ja kapea piirto. Vasemmassa takajalassa on puolisukka. Tuuliksi kutsuttu tamma asustelee ratsastuskoulussa ja tekeekin myös pienimuotoisesti tuntiratsun töitä. Perusluonteeltaan ystävällinen ja hyvä tapainen. Ratsuna reipas ja energinen, mutta osaavan ratsastajan kanssa pehmeä ratsastaa ja sulavan näköinen. Koulutustaso yltää Helppo A:han, jossa kansallisella ja aluetasolla sijoituksia. Seuran koulumestaruutta hallinnut kahtena vuotena peräkkäin. Varsonut kaksi jälkeläistä.

eei. Tulen Lentäjän pienuus ei menoa estä. 143cm rautias ori on kerännyt huikean määrän menestystään ympärilleen. Parhaimpiin suorituksiin luetaan suomenhevosten laatuarvostelun ikäluokkansa paras titteli ja suomenhevosten koulumestaruudesta hopeasija. Tuukaksi kutsuttu ori omaa erittäin hienot ja irtonaiset liikkeet ja tietysti hyvän luonteen. Kantakirjattu kolmannella palkinnolla. Jälkeläisiä seitsemän.

eee. Suvi on myöskin pienhevonen ja säkäkorkeudeltaan 142cm. Tummanrautiastamma asustelee ratsastuskoulussa yksityishevosena, pienikokoisen naishenkilön omistamana. Omistussuhde on kestänyt varsaiästä lähtien, joten side heidän välissään on vahva. Yhdessä ovat opiskelleet ja valmentautuneet. Näppärä pikkutamma hallitsee Vaativa B:nkin tarvittavia taitoja. Omistajan ramppikuumeen seurauksena kilpailutausta jäännyt hyvin vähäiseksi. Kotitallin järjestämissä aluekisoissa sijoittunut Helppo A:ssa muutaman kerran. Kantakirjaan tamma ei päässyt, mutta saannut hyviä tuloksia match show näyttelyistä.

Kilpailukalenteri

- 26 ERJ alaista sijoitusta 16.01.2011 ERJ kutsu, 120cm, 59/60 17.01.2011 ERJ kutsu, 120cm, 30/60 27.01.2011 ERJ kutsu, 100cm, 1/52 29.01.2011 ERJ kutsu, 100cm, 1/40 27.01.2011 ERJ kutsu, 100cm, 2/60 02.04.2011 ERJ kutsu, 80cm, 24/50 02.04.2011 ERJ kutsu, 90cm, 20/50 03.04.2011 ERJ kutsu, 90cm, 32/50 03.04.2011 ERJ kutsu, 80cm, 3/50 16.05.2011 ERJ kutsu, 70cm, 3/50 12.07.2011 ERJ kutsu, 50-60cm, 2/100 13.07.2011 ERJ kutsu, 50-60cm, 3/100 28.07.2011 ERJ kutsu, 100cm, 3/30 30.07.2011 ERJ kutsu, 100cm, 5/30 13.08.2011 ERJ Annin Kisatalli, 70cm, 3/30 21.08.2011 ERJ KK Farconner, 120cm, 2/60 01.09.2011 ERJ Katvusto, 110cm, 6/50 04.09.2011 ERJ Katvusto, 110cm, 7/50 21.09.2011 ERJ Koston Suomenhevoset, 100cm, 6/50 29.09.2011 ERJ Solo, 90cm, 1/99 26.01.2012 ERJ Katvusto, 90cm, 7/50 29.01.2012 ERJ Katvusto, 100cm, 4/50 30.01.2012 ERJ Katvusto, 90cm, 1/50 30.01.2012 ERJ Katvusto, 100cm, 5/50 31.01.2012 ERJ Katvusto, 100cm, 2/50 31.01.2012 ERJ Rhonwen, 90cm, 5/40 02.02.2012 ERJ Malkamäki, 80cm, 3/50 05.02.2012 ERJ Malkamäki, 80cm, 3/50 06.02.2011 ERJ Katvusto, 80cm, 5/50 08.02.2011 ERJ Katvusto, 100cm, 2/50 10.02.2011 ERJ Katvusto, 80cm, 1/50 - 23 KRJ alaista sijoitusta 10.02.2011 KRJ kutsu, Vaativa B, 3/50 10.02.2011 KRJ kutsu, Helppo A, 4/50 10.02.2011 KRJ kutsu, Helppo B, 3/30 10.02.2011 KRJ kutsu, Helppo A, 39/50 10.02.2011 KRJ kutsu, Vaativa B, 18/50 11.02.2011 KRJ kutsu, Helppo A, 14/50 11.02.2011 KRJ kutsu, Vaativa B, 6/50 12.02.2011 KRJ kutsu, Helppo A, 7/50 12.02.2011 KRJ kutsu, Helppo A, 32/50 12.02.2011 KRJ kutsu, Vaativa B, 28/50 13.02.2011 KRJ kutsu, Helppo A, 13/50 13.02.2011 KRJ kutsu, Vaativa B, 36/50 14.02.2011 KRJ kutsu, Vaativa B, 5/50 14.02.2011 KRJ kutsu, Helppo A, 12/50 15.02.2011 KRJ kutsu, Helppo A, 22/50 15.02.2011 KRJ kutsu, Vaativa B, 40/50 21.02.2011 KRJ kutsu, Helppo A, 5/30 22.02.2011 KRJ kutsu, Helppo B, 2/30 23.02.2011 KRJ kutsu, Helppo B, 1/30 19.04.2011 KRJ kutsu, Helppo B, 22/40 19.04.2011 KRJ kutsu, Helppo A, 24/40 20.04.2011 KRJ kutsu, Helppo B, 37/40 22.04.2011 KRJ kutsu, Helppo A, 5/40 23.04.2011 KRJ kutsu, Helppo B, 3/40 03.07.2011 KRJ kutsu, Helppo C, 6/58 28.07.2011 KRJ kutsu, Vaativa A, 4/19 13.08.2011 KRJ kutsu, Vaativa B, 2/30 14.08.2011 KRJ kutsu, Vaativa B, 4/30 18.08.2011 KRJ kutsu, Helppo B, 3/50 30.08.2011 KRJ Satulinna, Helppo A, 1/80 02.09.2011 KRJ Katvusto, Helppo B, 6/40 03.09.2011 KRJ Katvusto, Vaativa B, 3/40 06.09.2011 KRJ Katvusto, Vaativa B, 3/40 15.09.2011 KRJ CUP Duren, Helppo A, 9/313 25.09.2011 KRJ Mörkövaara, Helppo A, 5/40 25.01.2012 KRJ Katvusto, Helppo A, 5/50

- 13 KERJ alaista sijoitusta 31.12.2010 KeRJ CUP Lime, aloittelija, 21/24 12.01.2011 KeRJ Whitehall, CCI/CIC1, 9/30 13.01.2011 KeRJ Whitehall, CCI/CIC1, 12/30 14.01.2011 KeRJ Whitehall, CCI/CIC1, 11/30 15.01.2011 KeRJ Whitehall, CCI/CIC1, 27/30 15.01.2011 KeRJ kutsu, helppo, 5/50 16.01.2011 KeRJ kutsu, tutustumis, 1/24 17.01.2011 KeRJ kutsu, tutustumis, 15/24 18.01.2011 KeRJ kutsu, tutustumis, 5/24 19.01.2011 KeRJ kutsu, tutustumis, 12/24 20.01.2011 KeRJ kutsu, tutustumis, 7/30 20.01.2011 KeRJ kutsu, CCI/CIC1, 14/30 21.01.2011 KeRJ kutsu, CCI/CIC1, 7/30 21.01.2011 KeRJ kutsu, tutustumis, 11/30 22.01.2011 KeRJ kutsu, tutustumis, 10/30 23.01.2011 KeRJ kutsu, tutustumis, 25/30 29.01.2011 KeRJ kutsu, helppo, 5/30 30.01.2011 KeRJ kutsu, helppo, 27/30 31.01.2011 KeRJ kutsu, helppo, 4/30 23.03.2011 KeRJ kutsu, Helppo, 4/28 23.03.2011 KERJ kutsu, harraste, 22/32 24.03.2011 KERJ kutsu, harraste, 3/32 25.03.2011 KERJ kutsu, harraste, 6/32 26.03.2011 KERJ kutsu, harraste, 23/36 17.04.2011 KeRJ kutsu, helppo, 1/30 04.05.2011 KeRJ kutsu, aloittelija, 2/22 06.05.2011 KeRJ kutsu, aloittelija, 4/22 17.05.2011 KeRJ kutsu, CCI/CIC1, 1/28 20.05.2011 KeRJ kutsu, helppo, 4/48 30.06.2011 KeRJ kutsu, harraste, 1/17 10.07.2011 KeRJ kutsu, CCI/CIC1, 6/50

Päiväkirja

04.01.2012 Estevalmennus (100cm) valmentajana alhippa
Valmennuksen aiheena olivat suhteutetut välit, joiden pariin Kisshun ja Joonaksen kanssa paneuduttiin verryttelyn jälkeen. Maneesiin oli rakennettu pari suhteutetun välin estettä. Ensin pysty-pysty suhteutettu viidellä lyhyemmällä askeleella ja sitten okseri-okseri suhteutettu seitsemällä lyhyemmällä askeleella. Ensimmäisen kerran kun ratsukon päästyä pystyille ori ampaisi vauhtiin ja kaahotti esteiden yli. Orin kanssa tehtiin heti herättelyharjoituksia sileällä puolipidätteiden ja pysähdysten kanssa, jonka jälkeen ratsukko sai yrittää uudelleen. Oppi selvästi meni perille, sillä suoritus oli hyvä niin ratsastajan kuin orinkin osalta. Pyysin ratsastamaan saman välin vielä pidennetyllä laukalla neljällä askeleella, joka onnistui hyvin vaikkakin ori tuntui harppovan suuren suuria askeleita. Okserillisella suhteutetulla ongelmia ei ollut, vaikka ori väliin oli vilkas ja Kisshu sai ottaa Joonasta hieman ronskimmin ottein takaisin. Useamman toiston jälkeen lyhennetty laukka kuitenkin sujui. Pyysin ratsukkoa tulemaan myös tämän välin pidennetyllä laukalla, joka oli selkeästi jälleen hivenen ori kuumentava seikka. Pyysinkin lopuksi vielä ratsukkoa ratsastamaan nämä kaksi suhteutettua väliä peräkkäin lyhennetyllä laukalla. Suoritus oli kaunista katseltavaa ja ori selkeästi keskityi ratsastajan ohjeisiin. Loppuverryttelyn ratsukko sai tehdä vapaasti.

10.11.2011 sh-o. Lakean Kaarnamo VSHK:n suomenhevoslaatuarvostelussa, rakennekommentit
14 + 25 + 18 + 20 + 15 = 92p / SLA-I
1. Laatutyyppi ok, leimat hyvät (4p.)
2. Hyvä pää, alakaulainen, lavat ok (3p.)
3. Piirteetön säkä, tiivis runko (3p.)
4. Jalka-asennot melko hyvät (4p.)

01.05.2011 Esteratsastusvalmennus Minnan kanssa, 70cm
Minna ei ole vielä aiemmin hypännytkään Joonaksen kanssa, vielä nuori ja tulinen ori pinkoi minkä kerkesi. Tietenkin Minna työskenteli erityisen hyvin ja älysi käyttää hienosti myös paino ja pohjeapuja, eikä vain vetänyt ohjilla. Alku jumppaharjoituksessa Joonas pysyi hienosti kahdeksikolla, mutta pinkoi vielä alta pois. Välissä treenatut laukkapätkät toivat lisää puhtia vielä herraan ja nähtiin aikamoista kyytiä vielä jossain vaiheessa ennen rataa. Radassa oli muutamia esteitä ja okseri + sarjaeste. Joonas suoritti loistavan korkeilla loikilla hypyt, mutta Minnalla vaikutti olevan vaikeuksia pysyä mukana. Pieni esteistunta ja ote harjasta parantaisi varmasti hyppytyyliä! Mutta kyllä se ensimmäinen kerta vähän kaaottista saattaa olla.

17.04.2011 Kouluratsastusvalmennus Virtuaalitalli Lakean toimintapäivillä
Nuoresta iästä huolimatta Kaarnamo on jo sangen taitava ratsu ja kehittynyt hyvin. Valmennuksen alussa pyysin ratsastamaan enemmän alapohkeella nostattavasti hevosen vatsaa ja selkää ylemmäs, mutta pakarat tuli pitää rentona. Selkeällä ja tasaisella ohjasotteella alkoi ori myödätä kaulastaan ja ottamaan selkää mukaan. Ilmaiseksi se ei alkuun antanut mitään. Sait todella tehdä työtä, että Kaarnamo oikeasti käyttää tehokkaasti koko kroppaansa, eikä vain taita niskat nurin. Alkuverryttelyjen jälkeen saitte tehdä väistöjä käynnissä ja ravissa. Ori väistätti molempiin suuntiin vetreästi ja tasavertaisesti. Korjasit hyvin ulko-ohjalla kaulan suoruutta. Tämän jälkeen teitte kaartoja pitkiltä sivuilta kentän keskelle, johon pysähdys, reilu peruutus ja suoraan laukannosto. Alkuun teidän ei tarvinnut niinkään välittäkö missä muodossa hevonen kulkee, vaan muodon pitäisi alkaa pikkuhiljaa löytymään itsestään ja paranemaan. Kaarnamoa peruuttaminen selvästi närkästytti ja olisi mieluusti ottanut vain muutaman pienen askeleen. Kun komensit oria napakasti, niin se lähti kyllä peruuttamaan, mutta suoraan ei millään olisi voinut mennä. Useamman toiston jälkeen alkoi Kaarnamo antaa periksi ja otti reilut peruutus askeleet ja takajalat joutui hommiin. Laukka lähti rullaamaan huomattavasti kevyemmän näköisesti ja tokaisit sen ihan itsekin ääneen. Hyvän laukan löytyessä saitte laukata koko uraa pitkin ja tehdä temmon vaihteluja. Yhteistyönne näytti oikein hyvältä. Ennen loppuverkkoja teitte vielä muutamat onnistuneet raviväistöt ja kehotin tämän jälkeen menemään pihalle harjoitusraviradalle ravailemaan ja kävelemään loppuverkat.

10.04.2011 Minna kirjoittaa
Saavuin illalla tallille, päätin tänään vähän käydä kävelemässä ja ravailemassa kentällä. Joonas möllötti kivasti karsinassa, otin harjapakkini esiin ja aloin puunaamisen. Orihan oli melkoisen mukavalla päällä ja varustus kävi nopeasti ja helposti, ainoa pulma oli kavioiden nostaminen. Johtunee siitä, että uudet kengät oli vaihdettu samalla kun "poistetaan hokkeja". Siksikin menen kevyen reenin että kengät asettuvat.

Talutin herran maneesiin ja nousin selkään, ratsastamassa oli myöskin muita ihmisiä -heillä oli oma tunti menossa, joten jaoimme maneesin puoliksi. Treenasin ympyrällä herran kanssa heti alkukäynneistä asti. Hain asetusta sisään ja ulos, väistätin myös välillä perää ulospäin, nostin jalustimet kaulalle ristiin helpottaakseni asiaa. Asiat sujuivat nopeasti ja mutkattomasti! Joonas oli melko hyvällä yhteistyöhalulla mukana. Otin vähän ravia, se pompotti mukavasti kun ori lähti aika pikaiseen raviin. Jatkoin ilman jalustimia koko tunnin loppuun, sain pidennettyä orin ravia ja käyntiä kummassakin suunnassa ja treenaaminen oli hyvästä, sillä se otti aikamoisen spurtin aluksi laukassa. Alkoi kuitenkin kuuntelemaan aika mukavasti apuja ja pysyi hyvin ohjalla. Taputin Joonasta samalla kun kävelimme talliin.

Otin varusteet pois ja harjasin miehen ensimmäisenä, jonka jälkeen vielä laitoin loimen sille päälle. Iltaruokia jaettiin ja se oli innoissaan, poistuin varustehuoneeseen, jossa putsasin suitset. Lisäksi lainasin tallin satulasaippuaa putsatakseni Joonaksen satulan ja lisäksi harjasin satulahuovasta pois kaiken ylimääräisen karvan, myöskin satulavyöstä -sillä se oli kangasvyö. Vielä ennen lähtöä laitoin pari papanaa Joonaksen kuppiin ja lähdin kyydillä poispäin tallilta!

Mukava pieni hoitotarina! Pieni lenkkeilyn muotoinen verryttely on hyvää, aina ei tarvitse ponnistaa loppuun asti!
- Kisshu

08.04.2011 Minna kirjoittaa..
Saavuin aamuaikaisin tallille, olin todella väsynyt, mutta päätin kuitenkin tänään käydä vähän kävelemässä Joonaksen kanssa. Ei tarvitse alkamaan ratsastamaan ja rehkimään.

Joonas oli karsinassa, päiväruokinta olisi vajaan tunnin sisällä, pistin herran kiinni karsinaan ja harjasin sitä kumisualla. Se tarjosi kaulaansa ja käänteli päätä minun hyväksi, taitaa talvikarva jo kutitella kuoren alla. Harjasin vielä pehmeillä harjoilla ja putsasin kaviot. Laitoin Joonakselle suitset kaulaan ja liinan niihin kiinni. Pistin käsineet ja otin raipan mukaani lätiessäni kävelyttämään herraa.

Vaikka olisi aina mukavampi taluttaa riimusta, niin tämä on kuitenkin arvaamaton ori.. Ei sitä ikinä voi tietää mitä tapahtuu. Jatkoin taluttealua, kävelimme tallin sulavassa maastossa. Peltojen kukkuroilla saattoi jo näkyä vaaleita ruoholäiskiä. Joonas vaikutti seuraavan todella mielenkiintoisesti kaikkea, sillä se oli kokoajan hörössä ja katseli ympärilleen. Hurjasti katseli, saapuessamme talliin se oli vain kerran koitannut loikata epämääräisesti sivulle paniikissa. Onneksi oli käsineet, sattuu vaikka ne oli mutta ilman niitä lähtisi lihat mukana.

Päästin sen karsinassa irti ja otin suitset talteen, laitoin kopin kiinni samalla kun herra jäi rohmuamaan ruokaa. Putsasin kuolaimet ja niputin suitset kauniisti. Vein liinan paikalleen ja lähdin kävelemään bussipysäkille ehtiäkseni kouluun iltapäiväksi.

Kiva kun kävit vähän rapsuttelemassa Joonasta, välillä on hyvä ottaa kevyemmin. Ensikerralla voisitte kyllä vetää tiukat koulutreenit niin pääsetkin jo pian etenemään esteille. Suosittelen ottamaan kaiken irti Joonaksesta ennenkuin siirrytte esteille, ettei tule arvaamattomuuksia. Tutustukaa toisiinne!
- Kisshu

06.04.2011 Hoitaja Minna kävi kirjoittamassa päiväkirjaan..
Saavuin tallille, aloitin katselemalla maisemia. Vanha ruoho alkoi talven takaa näkymään ja kenttä oli aivan mutavellin näköistä mössöä. Menin talliin ja nopeasti otin riimun sekä narun mukaani, näin että pieni ruskehtava Joonakseni oli tarhassa. Eikä edes todellakaan ollut millään tasolla puhdas. Pienen pyydystelyn jälkeen sain Joonaksen ulos tarhasta ja talutin sen sisälle talliin, jossa kiinnitin sen suoraan vesiboxiin.

Ensin meinasin aloittaa pesemällä koko ponin, mutta minun oli tarkoitus oikeasti myös päästä ratsastamaan. Niinpä kulutin yli puolituntia hevosen sukaamisessa, mikä oli pitkäveteistä orin ollessa niinkin kurassa. Eikä hommaa auttanut se, että tänään Joonas vaikutti olevan miehekäs herra, joka polki maata ja koitti kävellä edes taas ja jokaiseen ilmansuuntaan! Vihdoinkin alkoi näyttää ori vähän puhtaammalta ja huokaisin helpotuksesta sen jälkeen, kun sain puhdistettua kaviot kaikesta mudasta ja sorasta. Varustin Joonaksen, se seisoi ryhdikkäästi paikallansa. Höristi korvia ja katsoi milloin minä olen valmis.

Talutin orin maneesiin ja nousin selkään, huomasin myös, että Kisshu oli ratsastamassa maneesissa Koskenkorvalla. "No mutta sehän on vitivalkoinen", naurahti Kisshu. Eikä epäilystäkään naurun aiheeseen, sillä Joonas näytti läikikkäältä. Kisshu sanoi, että oli ratsastanut vasta parikymmentä minuuttia Kossun kanssa, joten hän lupasi ohjata ja katsoa peräämme.

Aloitimme Joonaksen kanssa alkukäyntien jälkeen pienen ravailun, tein ravissa kolmikaarista kiemurauraa. Asetin aina sisälle ja tehtyäni muutaman käyntiinsiirtymisen pitkällä sivulla jatkoin käynnissä. Aloin seuraavalla sivulla väistämään Joonaksen perää sisällepäin. Se meni yksinkertaisen helposti ja suoristettuani Joonas hypähti ja potkaisi ilmaa ja lähti samalla raviin. Pidätin rauhallisesti, mutta säikähdinpä kuitenkin. Jatkoin pienellä voltilla taivuttamista ja asettamista, kun Joonas alkoi taipumaan ja rentoutumaan, päätin jatkaa seuraavankin sivun väistöllä. Se meni hyvin. Olin oikein innoissani tästä päivästä. Ori toimi kuin unelma, sen askel oli pehmeä vaikka vähän hätäisen oloinen. Laukannostoissa se lähti vähän kuumenemaan, mutta sain hyvin pidettyä ohjat kädessä ja hevosen hallinnassa. Annoin isot taputukset orille ja Kisshu oli jo noussut pois selästä ja laittamassa hevosta pois. Kisshu huusi, "kävele meidän perässä talliin." Tallin pihassa laskeuduin siis alas ja nostin jalustimet, talutin Joonaksen takaisin vesiboxiin.

Otin suitset pois ja putsasin kuolaimet huolella. Vein satulan paikalleen ja käärin pintelit pakettiin, taputtelin Joonasta samalla kun putsasin sitä vielä pehmeällä harjalla. Se oli tyytyväisen oloinen ja aika hyvin myöskin paikallaan. Laitoin ohuen loimen Joonakselle ja vein sen nopeasti omaan karsinaansa ruokintaa varten. Kävin siivoamassa vesiboksista pois kaiken sen kuran, mitä teimme sinne aamulla. Lisäksi autoin ruokinnassa Kisshua, kaikki hevoset olivat niin innoissaan, en kuitenkaan jäänyt auttamaan heinien kanssa vaan lähdin jo juoksemaan bussipysäkille.

Vauh, hyvin menee! Tarinat ovat mukavia lukea kun kuvailet aika tarkkaan myös mitä teet ratsastellessa, tuntuu sujuvan jo hyvin! Teillä häämöttää jo muutaman kouluratsastuskerran tasonnousu, jonka jälkeen onkin erittäin loistavaa että pääsette jo treenaamaan esteitä!
- Kisshu

18.03.2011 Hoitaja Minna kävi kirjoittamassa päiväkirjaan..
Muutaman viikon jälkeen, jotka pidin taukoa käymässä tallilta, kuluivat hiaasti. Nyt kun saavuin tallille taas pitkästä aikaa olin todella innoissani ja mietin, kuinka nopeasti Joonas olikaan edistynyt ratsastuksen koulutuksen kanssa. Tulin puolenpäivän aikaan tallille, Joonas oli ulkona tarhassa Hurmurin kanssa. Hain pelkän Joonaksen sisälle ja karsinassa otin siltä alukseen heti loimen pois ja sitten talutin Joonaksen suoraan pesukarsinaan.

Puhelin sille "oletpas likainen", sillä oreilla vaikutti olleen riehakasta menoa puolimutaisessa tarhassa. Joonaksen vuohisiin oli jäätynyt kiinni kokkareita ja kuraa, aloitin jalkojen jynssäämisellä ja hännän putsaamisella tämän aamun. Taisteltuani tarpeeksi pääsin myös sukimaan orilta pois kesäkarvoja ja harjaamaan puhtaaksi koko hevosen, viimeinkin. Nostin vielä kavioita ja putsasin kurat pois ja väänsin yhden isomman kiven pois pahasta välistä. Saatuani satulan kiltisti Joonaksen päälle oli pientä kinaa suitsien kanssa, se tykkäsi kävellä vähän eteen ja taakse, eikä oikein välittänyt siitä, mitä minä ajattelin tässä vaiheessa tehdä. Loppuvaiheessa sain kypärän päähän ja lähdimme maneesiin.

Eilisen tunnin jälkeen Kisshu oli luvannut tulla ohjaamaan meitä tänään, seuratakseen, miten ori etenee ratsastaja selässään. Pää asiallisesti kävelimme ja teimme tänään käynnissä hommia, jatkoimme asettamista ja taivuttamista, nyt alkoi taivuttaminenkin onnistumaan lyhyillä pätkillä, kuten kulmissa. Olin yllättynyt, että Joonas ei aikonut juosta alta, vaan se vaikutti kuuntelevan hyvin ja pienen hetken uskoin, että se laski päänsä alas kauniisti kaarelle. Ravissa tein paljon voltteja ja suunnan vaihdoksia, harjoittelin kevennystä ja hidastin herran ravia aina parhain mahdollisin keinoin, säilyttääkseni sen yhtä tahdikkaana jokaisella askeleella. Loppuun tein vielä suorilla muutaman laukannoston, Joonas oli upea! Olen niin ylpeä siitä ja olen tyytyväinen itseeni, en välttämättä olisi uskonut, että osaisin olla tarpeeksi rauhallinen saavuttaakseni Joonaksen kanssa näin suurta luottamusta heti alussa ratsastuksemme parissa.

Kisshu vaikutti tyytyväiseltä ja käveli vieressäni tallille, olin Joonaksen selässä ja pidin ohjat vähän tuntumalla. Oli isojen taputusten aika, otin pesukarsinassa ensiksi pois suitset ja laitoin riimun paikoilleen Joonaksen päähän. Otin satulan samalla pois, vein sen suoraan paikalleen satulahuoneeseen, kävin pesemässä kuolaimet huolella ja paketoin suitset siististi kun laitoin ne paikalleen. Rapsuttelin Joonaksen kaulaa ja säkää harjatessani oria voimakkain vedoin. Se seisoi ryhdikkäästi ja korvat hörössä koko puuhasteluni ajan. Putsasin vielä kaviot, talutin herraseni takaisin karsinaansa, se oli erittäin mukavalla päällä ja jäi kiltisti paikalleensa odottamaan. Otin riimun pois ja astelin ulos, laitoin karsinan huolellisesti kiinni ja vein vielä harjoja paikoillensa.

Vaikutti oikein mukavalta hoitokerralta, tuntuu, että edistystä tapahtuu. On oikein mukavaa, että aloitit Joonaksen hoitamisen vielä kun se oli nuori. Se vaikuttaa antavan hyvää syvää ja sisältöä tarinointiisi, kun on aina jotain mistä jatkaa ylöspäin. Hienoa että olet taas pitkästä aikaa käynyt tallilla, kyllä se Kaarnamo on hoitamisen arvoinen heinämaha, josta vielä joskus tulee jotain! Kirjoitustyylistä pidän, enkä koe tarinoita turhan pitkiksi, että jatka vain ainakin tekstipohjalta samaa rataa.
- Kisshu

17.03.2011 Hoitaja Minna kävi kirjoittamassa päiväkirjaan..
Saavuin Katvuston kuraiselle pihamaalle viideltä, oli vielä valoisaa ja raitis pieni pakkanen leijaili tallin ympärillä. Maa oli osakseen jäätynyt liukkaaksi kentäksi, mutta oli myöskin jo kuivia sekä sulia kohtia, aurinko paistoi himmeästi.

Saavuin Joonaksen luokse, se moikkasi melko innoissaan minua karsinassa punkemalla minut seinää vasten ja hinkkaamalla päätään minua kohti. Olin innoissani, harjasin Joonaksen nopeasti kumisualla ja kohoitin sen jalat. Uudet kengät, putsasin kaviot ja se nosti ne jo melko hyvin. Aloinkin miettimään, että tänään on ratsastustunnille tehty varaus kuudeksi.. Hain suitset sekä satulan, pistin ne Joonaksen päälle ja pistin vielä ratsastusloimen varmuudeksi päälle. Laitoin kypäräni päähän ja lähdin taluttamaan Joonasta maneesiin.

Ryhmä koostui vanhemmista ja osaavista hevosista, minä pääsin nyt ensimmäistä kertaa Joonaksen kanssa tositoimiin. Ori pysyi kiltisti paikallaan kun nousin selkään, Kisshu piti orista kiinni ja auttoi vyön kiristämisessä -siltä varalta, että tulisikin äkkilähtö. Lähdimme pian kävelemään reipasta käyntiä uran sisäpuolta pitkin, Joonas piti päänsä ylhäällä ja korvansa höröllä, se oli kiinostunut.

Ratsastustunti koostui Joonaksen kanssa suurissa osin kulmien tarkoista kaarista, ravipätkistä ja lyhyistä hallituista laukannostoista. Joonas osasi melko hyvin jo laukannoston ja se lähti muutaman kerran ilopukkien kera hurjaan vauhtiin, piti pidätellä ihan olan takaa ja varmasti nämä rakkulatkin käsistä joskus parantuu. Ori on melko pätevä ja tunnilla harjoitellut asetus ja taivutusharjoitukset vaikuttivat jotenkuten onnistuvan. Taivuttaminen kaarella oli vielä vaikean oloista, sillä meinasi aina livuta seiniä pitkin, mutta onnistuin paremmin kuin odotin!

Harjasin Joonaksen tallissa tunnin jälkeen, annoin sille isot taputukset ja halit. Jätin sille puolikkaan omenan ruokakuppiin lähtiessäni pois tallilta. Oli jo pimeätä, olin todella tyytyväinen, että äitini suostui hakemaan minut pois tallilta.

Eipä siinä mitään, mukavaa että kävit taas hoitelemassa :) Joonaksen kanssa edetään jo hyvää vauhtia, alkaa jo olemaan perusasiat hallinnassa. Toivottavasti pääset ratsaille useamminkin ihan orin oman tulevaisuuden turvaamiseksi!
- Kisshu

17.02.2011 Kisshu kirjoittaa..
Myöskin taas ollaan oltu tositoimissa, olemme päässeet Joonaksen kanssa ratsastamaan oikeasti käynnissä ja ravissa. Se on alkanut jo tottumaan ihmiseen selässä ja vaikuttaa olevan melko kiinostunut myöskin ympäristöstään nyt, sillä se ei keskity niin hyvin kuin sen toivoisi keskittyvän. Pitkillä ohjilla ratsastaminen on mahdollista, eikä Joonas heti juokse alta. Ravissa saa kuitenkin edelleen pitää päänsä kylmänä ja keventää hitaasti ja koittaa pidätellä ja näytellä stoppia tai seiniä, jos alkaa vauhti kasvamaan. Olemme kuitenkin ylpeitä kehityksestä ja menestyksestä, mitä olemme saavuttaneet Joonaksen kanssa jo tähän mennessä! Potentiaali vaikuttaa kasvavan kerta kerralta, kun ihminen on käynyt selässä.

07.02.2011 Kisshu kirjoittaa..
Tänään on jo kolmas kerta kun Joonaksella on ollut ihminen selässä. Harjoittelu edistyy hyvää tahtia! Ori on melko säpsäkkä ja reagoi voimakkaasti pieniin apuihin, rauhallisuus on valttia, sillä vain näin vaikuttaisi Joonas pysyvän alla. Olemme edistyneet Kaarnamon kanssa kävelemään uraa pitkin ohjat tuntumalla ja lisäksi olemme saaneet yhden kerran tehtyä hallitun ravipätkän. Harjoittelu ja koulutus näyttäisi vaativan paljon aikaa, herra on melkoisen kipakka.

28.01.2011 Hoitaja Minna kävi kirjoittamassa päiväkirjaan..
Saavuin Katvustoon päivällä, oli synkkä päivä. Melko kolea tuuli ja kovat pakkasasteet saivat minut pian jäähän astuttuani autosta ulos. Menin nopeasti talliin, joka oli täynnä hevosia! Ihastelin karsinoiden ulkopuolella hevosia, ne olivat niin rauhallisia ja mahdikkaan näköisiä. ah, saisimpa omaksenikin sellaisen..

Hain harjapakin, pikku Joonas nökötti karsinassaan lepuuttaen takajalkaansa, mutta heti kun avasin karsinan oven niin ääni muuttui kellossa. Se alkoi heti lähestymään minua ja pysähtyi jämäkästi kaikille neljälle jalalle nuuskimaan kun ojensin käteni, sitten laitoin ruokakuppiin yhden porkkananpalan. Taputin Joonasta, otin siltä sitten nopeasti ja sutjakkaasti loimen pois. Pian siirryin harjaamaan kumisualla, pikku Joonas oli ihan pörröinen, ihmettelin että milloinkohan ne klipattaisiin vai klipattaisiinko ollenkaan? :) Noh, jatkoin harjaamista pehmeällä harjalla ja otin kaviokoukun ja puhdistin orin jalat. Kengät on pysynyt jaloissa hyvin, näin nuorella orilla ei vain ole hokkeja, ettei se riehu tarhassa toisten hevosten kylkiä rikki.

Hain tallista erittäin ohuen lämpöloimen ja puin sen Joonakselle. Tiesin, että Joonakselle on testattu kuolaimia myös aiemminkin, hain suitset, ilman ohjia. Menin karsinaan ja otin riimun pois päästä. Herrani ei kääntänyt edes päätä pois, mutta sain yrittää monta kertaa suitsien laittamista, sillä se veti automaattisesti päätä aina ylöspäin. Lopulta minä onnistuin, otin riimunnarun ja laitoin sen kiinni kuolaimiin, lähdin Joonaksen kansa kävelemään kohti maneesia. Se polki jaloillaan kovaa vauhtia ja vaikutti innostuneelta.

Kun pääsimme maneesiin, kävelimme uraa pitkin, kävelin Joonaksen vierellä. Taputtelin sitä välillä ja tein ääntä kokoajan, että nuori hevonen rentoutuisi. Kiertäessäni maneesia varmistin, että kaikki portit ja muut nippelit olivat kiinni, ettei se lähtisi karkuteille. Menin keskelle maneesia ja päästin Joonaksen irti. Se seisoi hetken vieressäni, sitten se peruutti ja otti pari raviaskelta ja sitten se nosti laukkaan ja otti pari pukkia. Menin reunemmalle maneesia ja hyppäsin aidan yli katsomoon. Joonas jaksoi melko kauan juoksennella, mutta pian se meni vain kulmiin, eikä tahtonutkaan enää liikkua. Menin takaisin kentälle ja koitin pyytää sen kiinni, mutta siinähän vasta sain perässä juosta. Pyydystin Joonasta lopulta puolisen tuntia, kunnes olin luovuttanut ja totesin, että orin oli pakko vain tulla luokseni.

Taputtelin Joonasta kun se saapui luokseni, jatkoimme siitä talliin. Otin ohuen loimen pois ja harjasin pehmeällä harjalla karvat suoraan, puhdistin kaviot vielä tunnin jälkeen, ettei sinne jäisi epämääräisiä kiviä tai hiekkapaakkuja. Vaihdoin paksun talviloimen Joonaksen päälle ja otin lopulta suitset pois. Se antoi ne kiltisti pois, rapsutin vielä vähän Joonasta. Sitten suljin karsinan oven, vein harjat pois ja pesin suitset ja vein ne paikoilleen, taittelin ohuen loimen myös pois ja paikallensa kaappiin. Lähdin tallilta melko nopeasti, sillä olin aivan jäässä.

Voi kuinka mukavaa, että kävit irtojuoksuttamassa Joonasta sitten vähän kuin vinkkailin! :) Jos tässä vielä etenette harjaamalla ja vaikka tällä varusteiden laittamisen harjoittelulla sekä jalkojen nostelulla, niin uskoisin, että olisimme jo pian valmiit nousemaan selkään! Tämä kerta oli ihastuttavan mukava, vaikkei ehkä erityisemmin mitenkään persoonallinen eikä kertonut niin paljon hevosen reagtiosta.
- Kisshu

20.01.2011 Hoitaja Minna kävi kirjoittamassa päiväkirjaan..
Saavuin aivan aamusta tallille, vielä 8 aikaan ei vaikuttanut kukaan muu olevan jalkeilla paitsi minä, kunnes kuulin vähän kopinaa ja Kisshu asteli talliin kimon orin, Koskenkorvan kanssa.
- Aamutreeneillähän me tässä jo olemme, Kisshu naurahti ja jatkoi sanoen; emme Joonaksen kanssa ei välttämättä tarvitse tänään kävellä, sillä on vähän painetta toisessa takajalassa.. Mutta jos harjaisit ja veisit sen tarhaan niin olisi mukavaa.
- Okei! Mikäs siinä, minä vastasin.
Olin ehkä vähän pettynyt, mutta onhan se hevosen itsensä parhaaksi, että se ei saa tarkoituksellista rasitusta jalalle. Hain Joonaksen riimun ja harjapakin. Jätin pakin käytävälle, astuin sisään karsinaan ja Joonas käännähti ja tuli heti uteliaasti luokseni. Kun minulla ei ollut mitään namia annettavissa sille, se vaikutti heti perääntyvän pois luotani. Naureskelin itsekseni, sitten laitoin sille riimun päähän ja talutin sen riimusta pari metriä ulos karsinasta ja laitoin sen äkkiä kiinni tallikäytävälle. Otin loimen pois ja viikkasin sen siististi ja laitoin sen roikkumaan Joonaksen pää-aukon kohdalle karsinan oveen.

Aloitin jalkojen harjaamisen kumisualla, pyöritin varovasti polvitaipeista irti mutaa ja raaputin sitä irti myös muualtakin. Kun sain mielestäni melkein kaiken irti, pyöritin kumisualla. Joonas nautti ja venytti päätään eteenpäin, se tykkäsi tänään huomattavan paljon rapsutuksesta. Ehkäpä paksu talvikarva on kutittava? Karvaahan Joonaksesta irtosi vaikka yllinkyllin. Puhdistin vielä pölyharjalla, sitten otin loimen ja laitoin sen orille päälle. Hain riimunanrun ja lähdin taluttamaan Joonasta tarhaan, varoin sähkökaapeleita ja vilkutin vielä kun se löntysti hitaasti tarhan nurkkaan.

Kävelin takaisin tallille, vein riimunnarun ja pakin paikoilleen. Katsoin vielä Joonaksen karsinan kuntoa, puhdistin lantakökkäreet pois ja keräsin reunoille valuneet turpeet lähemmäs karsinan keskiosaa, ettei tarvitse kylmällä lattialla nukkua. Lähdin pois tallilta vähin äänin.

Voi kun Kaarnamo on suloinen pikku suokki, kyllä se tarina hyvänlaatuinen on. Nyt pitänee sitten tarkistella aina Joonaksen jalkaa, ettei pääse ihan rikki menemään! Mukavaa kun jaksat hoitaa näin nuorta hevosta, sen kanssa voi olla vaikeata keksiä aina uutta, mutta olet päässyt hyvin alkuun! Voin antaa sinulle luvan irtojuoksuttaa aina Joonaksen kanssa, voit myös kokeilla, menisiköhän se esteistä yli :) Jo kuukauden päästä on hyvinkin mahdollista, että pääset jo auttamaan Joonaksen koulutuksen kanssa!
- Kisshu

10.01.2011 Joonas on saanut hoitajakseen Minnan! Ensimmäinen hoitokerta
Saavuin tallille äidin kyydillä, oli aurinko vielä paistoi talvisen lumikerroksen päälle. Saapuessani Katvustoon, näin sen olevan melko pieni ja siisti talli ulospäin. Lähimmissä tarjoissa olevat hevoset hörisivät minulle, menin rapsuttamaan lähimpiä tammoja, tunnistin ne Norpaksi ja Metsänneidoksi. Tammat olivat melko likaisia leikittyään tarhassa, toisella retkotti loimi vähän huonosti, mutten tohtinut korjata sitä oikeaan asentoon, sillä pelkäsin hevosen pelästyvän tuntematonta ihmistä.

Kävelin talliin ja katselin paikkoja, saavuinkin sopivasti oritalliin jossa oli täysi tohina menossa. Katselin ympärilleni ja kuulin tutunkuuloisen äänen. Se oli Kisshu, olin puhunut tämän kanssa puhelimessa ja tunnistin äänen, menin esittäytymään ja puhuimme hieman kokemuksestani. Nauroimme vähän jotain, Kisshu vaikutti tosi huumorintajuiselta persoonalta. Hän ohjasti minut Joonaksen karsinalle, ori oli isompi kuin mitä olin kuvitellut. Se katsoi lempeästi minua, rapsutin sitä ja se nuuski taskuni läpi ennenkuin se rentoutui ja jatkoi maan nuuskimista.

Kävin katsomassa vähän millainen tallin sisältö on, tallissa olikin aika paljon tilaa. Sielä oli lukollinen rehutila, siisti wc ja lisäksi iso satulahuone, jossa oli muumoassa sohva ja kahvinkeitin! Se oli hienoa :) Jokaisen hevosen harjat löytyivät tallikäytävältä pesuboxia vastapäätä. Olin niin innoissani.
- Aloita vaikka Joonaksen kanssa harjaus tuossa vesarissa, niin ei tule mitään ongelmia heti ensimmäisenä, Kisshu sanoi.
Etsin itselleni riimunnarun ja saapuessani Joonaksen karsinalle se oli jännittyneempi ja nosti päätään ylöspäin, se oli varustautunut tulooni. Ori vaikutti vähän jämäkältä, se jännitti melko paljon, kun pistin sille riimua päähän. Se melkein ei antanut laittaa sitä, mutta kuitenkin suostui. Joonas vaikutti vähän herkältä.
- Ootkos sinä semmonen smuikee poika?
Juttelin Joonakselle rauhoittaakseni sitä, silitin sitä ja sitten talutin sen riimunnarussa tallin vesikarsinaan. Laitoin sen kummaltakin puolen kiinni riimuun ja pistin riimunnarun paikalleen, vesari oli iso ja tilava, aloitin oriin tutustumisen rapsuttamalla ja koskettamalla sitä eri paikoista. Joonas oli melko lihaksikas ja hienonnäköinen nuoriherra. Rapsutin sitä mahan alta, se tömäisi kovaa maahan ja pelästyin hurjasti. Siirryin sen pään luoske ja rapsutin sitä.
- Ole nyt kiltti poika, musta tulee sun hoivaaja!

Aloitin orin kanssa ihan pehmeällä harjalla, hinkkasin kaulasta kuraa irti, oli ollut plussaa ja tarhassa oli ilmeisesti ollut mukava vähän riehua. Joonas otti kaiken huomion mieluusti vastaan, se katseli rauhallisesti välillä kun harjasin sitä ja sitten se taas huokasi syvään ja jatkoi katsomista pitkälle tallikäytävälle. Se vähän nyki päällä ylös ja alas, kun harjasin mahaa, mutta pian se rentoutui ja antoi minun jatkaa harjailua, vaikkakin vähän julmasti se mulkoili perääni. Olin niin tyytyväinen, että ori kuitenkaan ei ollut niinkään odottamaton, kuin kuvittelin. Harjasin vielä jaloista irti mutaa ja likaa, sitten putsasin kaviokoukulla orin jalat. Se vähän nojasi minuun putsauksen aikana, mutta ryhdistäytyi heti sitten, kun kaikki oli puhdasta. Se odotti silmät pyöreinä innoissaan.

Totesin, etten uskaltaisi välttämättä heti ensimmäisenä nousta selkään. Joonas oli vielä nuori ori, joten päätinkin vain kävellä orin kanssa vähän tallin pihapiirissä ja katsella paikkoja. Otin hanskat käteeni ja laitoin riimunnarun kiinni riimuun, ori oli heti valppaana. Laitoin sille ohuen loimen päälle ja irroitin narut sen riimun viereisistä ympyröistä. Huikkasin vielä orin selän yli tallikäytävällä seisovalle Kisshulle, että lähdin ulos kävelylle. Nainen nyökkäsi hymyillen ja jatkoi tallitouhujen tekemistä.

Kävelin pihalla, kiersin oritarhat melko läheltä, sielä oli monta näyttävän näköistä hevosta ja yksi toinenkin kimonvärinen suomenhevonen. Kuinka outoa, että tallilla oli niinkin monta erinäköistä suomenhevosta! Kiersimme maneesin ja kävimme kentällä, tallilla olikin iso kenttä, ihmettelin aluksi, että miten se nyt näin pieneltä vaikuttaa, mutta kenttä on jaettu aidalla puoliksi sitä varten, että talvella sitä voisi käyttää ilmeisesti isompana tarhana villeille oreille tai ehkäpä vastavarsoneelle emälle ja varsalle? Kiersimme vähän kauempaa ja kävelimme pellonreunaa pitkin, isot maastot odottivat. Voi kumpa olisi jo kesä!

Kävelimme tallille Joonaksen kanssa, päästin sen karsinaansa ja annoin loimen olla sen päällä. Otin riimun pois sen päästä ja silitin sen kaulaa.
- Hyvä poika, tulen vielä toinen päivä moikkaamaan sua. Ehkä jo kohta päästään ratsastamaan yhdessä! =)
Annoin orille kuivatetun ruisleivän ja suljin karsinan oven perässäni. Menin satulahuoneeseen, jonne jätin riimun ja narun oikeille paikoilleen. Katselin ilmoitustaulua ja sitten poistuin tallilta kun kyytini tuli hakemaan minut.

Voi kiva kun tulit jo käymään! :) Oikein mukavan yksityiskohtaista, vaikuttaa, että teillä on mennyt tämä ensimmäinen kerta jo melko hyvin! Mukavaa, että käytät mielikuvitusta tallialueiden luomiseen, meiltä puuttuu vielä semmoinen virallinen teksti vähän kuin kuvailu tallin ulkoaluieista ja sisätiloista, mutta olisi tarkoitus tehdä semmoinen esittelyjuttu etusivun kanssa samaan yhteyteen. Voisitte vielä kerran vaikka luvan kanssa lenkkeillä maastakäsin maastossa, ennenkun tulette "ratsastustunnille", sillä Joonas on kuitenkin melkoisen nuori ori vielä.
- Kisshu

09.01.2011 kouluratsastusvalmennus Blankan ohjaamana!
Saavuit Joonaksen kanssa maneesiin ratsastaen. Aloitimme alkuveryttelystä, joka koostui lähinä ympyräharjoituksista sekä erillaisista taivuttelu harjoituksista. Näin pyrimme saamaan Joonaksen kuulolle ja keskittymään suorituksiin. Kun alkuveryttely oltiin saatu melko hyvin läpi huolimatta pienistä tahtojen taisteluista, näytti Joonaskin yllättävän innostunneelta työskentelyyn. Pyysin sinua ratsastamaan pohkeenväistöjä pituus halkasijalta uralle. Ensin käynnissä sitten ravissa. Raviväistöt meinasivat olla pelkästään yhtä juoksua, mutta viimein saitte myös ne kunnialla suoritettua. Näihin onnistuneisiin väistöihin oli hyvä lopettaa pohkeenväistöt. Pyysin sinua vielä palkitsemaan Joonaksen hienoista suorituksista ja tekemään loppu veryyttelyn.

24.12.2010 Kisshu kirjoittaa..
Nemo saapui kuin joululahjaksi Katvustoon Lakeasta. Ori oli pirteänä ja vielä kasvavaisen hentona pihalla isojen lumikinosten vieressä, se oli niin utuisen ja surkean näköinen kun se koitti kävellä korkean lumihangen takaa tallille kun sen annettiin hetki jaloitella pihalla kuljetuksen jälkeen. Ori vaikutti vähän turhan pöllähtäneeltä ja pelästyneeltä, mutta minkäs sille voi kun ollaan aika pohjoisessa ja tulee kovaa ja lunta tippuu joka sekunti taivaalta meitä kohti. Kun saatoin Nemon omaan karsinaansa muiden orien viereen se oli aika uteliaana, nuuski joka nurkkaa ja lopulta se joi vesiautomaatista vähän väsyneen näköisenä, vein sille ruokaa karsinaan ja otin harjat mukaan. Rapsutin Nemon karvasta pois likaa, lunta ja putsasin jaloista irti loskat ja jäätyneet lumipallerot jotka roikkuivat sen pienien jalkojen nivelissä. Nemo nautti, se kalliseli päätä kohti harjoja, se oli pirtsakka. Korviin sattui kun nuorukainen kiljaisi, kun se koitti hirnua. Silittelin vielä hetken Nemoa, sitten menin jatkamaan tallin laittamista, ori vinkui vielä hetken ennenkuin alkoi lopulta rauhoittumaan. Aina on yhtä kauheata vieroittaa varsaa kotipaikastaan.

 

Tekijänoikeus © Kisshu 2006-2012 ellei toisin mainita!     Virtuaalihevonen / Virtuaalitalli / A Sim Game